Generic selectors
Täsmälliset tulokset
Etsi otsikoista
Etsi sisällöstä
Post Type Selectors
Artikkeli
Sivu
Myyntituotteet
Tapahtumia
Kirjat

Seiskarin kauppa

Seiskari / Seiskarin kauppa
Seiskari osuuskauppa

Seiskarin Osuuskaupan syntysanat lausui poliisi Jaakko Herrala illanvietossa kotonaan, jonne oli kokoontunut 9 miestä. Sanat kuuluivat: "Miehet, eikö teitä haluttaisi ruveta kauppiaiksi?"

Tästä sukeutui mielenkiintoinen sananvaihto, jossa yksimielisesti päästiin vähitellen osuuskauppa-aatteeseen sisälle.

Simo Hotanen lupasi tupansa kokoushuoneeksi tähän tarkoitukseen, ja kolme miestä lähtivät vapaaehtoisesti talosta taloon kiertämään ja jäseniä keräämään. Nämä vapaaehtoiset olivat: Taneli herrala, joka kulki Pohjakylässä, TAhvo Hotanen Välikylässä ja Juho Herrala Lounatkylässä.

Miehet saapuivatkin joukolla kokoukseen ja liittyivät jäseniksi, jäsenmaksun ollessa 100 mk. Samassa tilaisuudessa valittiin ensimmäinen hallituskunta, johon tulivat valituiksi Jaakko Herrala, Pärtty Heikkola, Matti Herrala, Eljas Kiili, Tahvo Saarinen ja Tahvo Rantala.

Osuuskaupan perustava kokous pidettiin 1905 joulukuussa. Seuraavana keväänä, huhtikuun 6. päivänä alkoi toiminta vuokrahuoneessa. Kaupanhoitajana toimi ensimmäiset kolme vuotta T. Rantala ja muina aikoina lyhyitä väliaikoja lukuunottamatta Matti Ämmälä.

Jäseniä ilmoittautui perustavassa kokouksessa 130 henkeä. Tämä osoittaa, kuinka yksimielisesti isämme ovat käyneet asiaan käsiksi. Ei ole ihme jos se on tuottanut hyvää hedelmää.

Kymmenen vuotta toimittuaan sai kauppa muuttaa omien seinien sisälle kaksikerroksiseen taloonsa. Alakerrassa toimi kauppa, kun taas yläkertaa vuokrattiin seuroille iltama- ja muihinkin tilaisuuksiin ja kokouksiin.

Kaupasta tuli monipuolinen. Sieltä sai miltei mitä vaan tarvitsi. Syksyisin hankittiin tavaraa niin paljon että jauhot ja muut elintarvikkeet riittäisivät yli talven.

Myös 1939 varastot olivat täynnä, ruisjauhojakin noin 600 säkkiä. Kaksi moottorijahtia oli täydessä lastissa osuuskaupan tavaroita, toisessa elintarvikkeita ja toisessa paalattuja heiniä.

Kun käsky saaren jättämisestä saapui, piti hallituskunta pikaisen kokouksen jossa päätettiin, että elintarvikelasti viedään mitä pikimmin Virolahdelle ja heinälasti heitetään mereen. Moottoriveneet eivät saaneet pistua saaresta siksi, että niiden tuli olla valmiina viemään asukkaat pois saaresta käskyn tultua.

Yöllä tuli käsky, että saari oli tyhjennettävä asukkaista aamulla saapuvaan Suursaari-laivaan, joka tulee proomun kanssa saareen. Käskyä on noudatettava. Ovet lukittiin, avaimet jätettiin merivartiostolle ja niin jätimme kauppamme miltei täysine varastoineen. Samoin jäivät yksityisten tavarat kunkin isännän kotiaittoihin.

Poislähdön hetkellä kuuluivat hallitukseen: Toivo Rytkölä, Tahvo Eskola, Juho Heikkola, Tahvo Sipilä, Roobert Rytkölä ja Jooseppi Simola.

Oma Osuuskauppa - Seiskarilainen-lehti no 4/1993
Jooseppi Simolan muistiinpanoja

Seiskarin osuukaupan ämmät

Seiskariin perustettiin joulukuussa 1905 Seiskarin Osuuskauppa. Se edistyi jatkuvasti, vaikka kilpailu oli ankaraa ja alkuvuosina tehtiin kaupanhoidossa virheitäkin. Matti Ämmälä toimi kaupan liikkeenhoitajana kahteen otteeseen kaiken kaikkiaan lähes neljä vuosikymmentä.

Alkanut suursota paljasti seiskarilaisille varhain ankarat lakinsa. Lokakuun alkupuolella Moskovassa käydyt neuvottelut koskivat hyvin läheisesti Suomenlahden saaria ja tällöin Seiskarikin joutui polttopisteeseen. Siitä johtuen saaren asukkaat saivat jo 7.10.1939 käskyn valmistautua saarelta lähtöön.

Osuuskauppaan oli tilattu suurempi määrä talvivarastotavaroita ja ne saapuivat 8.10. kolmessa jahdissa saarelle. Nyt jouduttiin ymmälle miten niiden kanssa olisi meneteltävä. Hallitus teki vielä samana päivänä päätöksen, että lasteista kaksi puretaan Seiskariin, mutta kolmas, Saara-nimisen jahdin lasti, joka oli arvokkaampaa tavaraa, lähetetään Virolahdelle odottamaan asiain kehitystä.

Asiat kehittyivät niin nopeasti, että jo 10.10. seiskarilaiset saivat poistumismääräyksen ja lähtö saarelta tapahtui Suursaari- laivalla 11.10. tasan klo 5 aamulla. Tässä vaiheessaan jäi osuuskauppa kaikkine tavaroineen sinne.

Liikkeen avaimet uskottiin merivartiolle, joka siviilivästön poistuttua jäi saareen. Jahti Saara purjehti Virolahdelle ja sen lasti purettiin siellä Virolahden Osuusliikkeen varastoon. Marraskuun 23 päivänä 1939 meni retkikunta Seiskariin valtiovallan toimesta pelastamaan sinne jääneitä tavaroita. Viipyen saarella useita päiviä se lastasikin mukana olleeseen proomuun sikäli kuin voi, myös osuuskaupan tavaroita. Työ oli vaivalloista, silla meri oli jäässä ja proomu saaren toisella puolella.

Kun sitten kuultiin 28.11. Neuvostoliiton irtisanoneen hyökkäämättömyyssopimuksen, lähdettiin proomua siirtämään s/s Suursaaren hinaamana kiireen vilkkaa kohti rannikkoa ja saavuttiin Kotkaan 29.11. klo 20. Seiskarista lähdettyä alkoivat venäläiset sotalaivat seurata retkikuntaa, pysäyttivät sen Somerin majakan luona ja tarkastivat laivan sekä proomun, mutta päästivät sen kuitenkin puoli tuntia kestäneen kuulustelujen jälkeen jatkamaan matkaansa. Proomua alettiin seuraavana päivänä Kotkassa purkaa, mutta sen keskeyttivät venäläisten Kotkan satamaan kohdistunut pommitus. Tilaisuuden tultua siirrettiin osuuskaupan tavarat proomusta rautatievaunuihin ja lähetettiin Vaasaan sikäläisen SOK:n konttorin huostaan. Aikaisemmin Kotkaan tuotua arvokkaampaa tavaraa lähetettiin Joroisten Osuuskauppaan. Osa osuuskaupan tavaroista oli näin saatu pelastetuksi, huomattavan osan jäädessä saareen.

Lopuksi on syytä mainita, että syksyllä 1939, jolloin venäläiset yhtäkkiä saartoivat Seiskarin, sinne jäi muutamia saaren asukkaita sotavangiksi. Nämä kertoivat poispäästyään, että osuuskaupan toimitalo paloi heti ensi pommituksissa perustuksiaan myöten.

Seiskarin Osuuskaupan kohtalo - Seiskarilainen-lehti no 10/1999

Seiskari vaakuna xs

Seiskari-seura ry

Seuran toiminnan tavoite ja tarkoitus on Suomenlahden ulkosaaristoon kuuluvan Seiskarin perinteiden, muistojen ja historian tallentaminen ja vaaliminen.
© Seiskari-seura
</> Wisio ID
lockusersmenuarrow-uparrow-downarrow-left