Seprakauppa - vaihtokauppaa ystävien kesken
Seprakauppa oli suomalaisten ja virolaisten lähinnä Pohjois-Viron rannikolla käymää vaihtokauppaa. Ulkosaarten lisäksi kauppaan osallistuivat myös Suomen rannikon ja muiden saarien kalastajat. Ulkosaarissa maanviljelys oli vähäistä. Seiskarissa maapalstoja riitti lähinnä vain pieniksi vihannes- ja perunamaiksi ja keittiöpuutarhoiksi, joten viljaa, perunaa ja eläinten rehua oli tuotava muualta. tässä kaupankäynnissä maksuvälineenä käytettiin kalaa. Vaihtokauppa oli yksinkertainen tapa tarpeellisten tavaroitten hankkimiskesi: raha ei tarvittu osotihin eikä myyntiin.
Terja-Leena Pulli - Seiskarilainen no 12/2001
Kuva: Treufeldt-Sarap. Rakveren museo. Julkaisussa Päiviö Raimo: SEPRAKIRJA Rahvaan kosketuksista yli Suomenlahden, ISBN 952-10-2491-7
Raili Eriksson, Seiskarilainen-lehti no 2/1990)
Jos muistelemme elinkeinoja kotisaaren,
niin ensin mieleen tuo se kalastuksen.
sehän oli ammateista vanhin
ja toimeentulon lähde kaikkein varmin.
Oli talvi taikka kesähelle,
niin aina lähdettävä oli merelle.
Myös hylkeenpyynti saaressamme osattiin
ja jäillä kevätaikaan taitavasti liikuttiin.
Oli hylkeenliha sekä rasva täyttä tavaraa,
niistä ruokalistaan oivan jatkeen saa.
Kun hylkeennahat vielä parkittiin,
näin kaikki mahdollinen talteen otettiin.
Ja merenkulku - se oli tärkeää,
vaan merimiehen muija aina rantaan jää.
Mut' nainen Seiskarin ei ruikuttanut,
on nurkumatta aina kodin hoitanut.
Ja miehet meriä kun ovat seilanneet,
niin ihmeet maailman he ovat kaikki nähneet.
Lie historiaan joku päässytkin,
ja heistä "JYMY" lienee kuuluisin.
Myös salakuljetusta harjoitettiin
ja pirtukanisterit Viron rannikolta tuotiin.
Se oli ammateista tuottoisin -
samalla uhkapeli kaikkien vaarallisin.
Siitä "trokarit" sai hyvin hintaa,
vaan joku sitten kärsi - joutumalla linnaan.
Kun kesävieraat löysi Seiskarin,
niin mukanaan he toivat uuden ammatin.
Kun saaren väki vieraat rantaan ohjaa,
niin lentohiekka kutitteli jalkapohjaa.
Jo saaren kahvilakin vaurastui
ja seura Seiskarinkin rikastui.
Vaan sitten sota riisti meiltä kaiken sen
on jäljellä vain muistot hiekkarantojen.
